Lähdettiin perjantai-iltana kohti Tulceaa paikallisbussilla. Saavuttiin vajaan viiden tunnin ajamatkan jälkeen Tulceaan puolen yön paikkeilla. (Nää tiet on niin kamalassa kunnossa täällä, että 300km taittuu nopeasti 5 tunnnissa). Käytiin tsekkaamassa itsemme sisään hotelliin, jonka italialaiset oli onnistuneesti bookanneet meille. So far, so good, even if it is organized by italians.
Juteltiin porukalla aika myöhään hotellihuoneessa ja kello viisi päästiin unille. Kolmen tunnin virkistävien yöunien jälkeen lähdettiinkin heti aamutuimaan satamaan. Mihinkä mentäis? Siinä kerkesi sitten Sfantu Gheorhge muuttumaan Sulinaksi. Sulinaankin meni yli 6h paatilla Sf. Gheorgheen olis mennyt yli 8h. Tästä syystä siis. Lähetimme saksalaisen ja qatarilaisen neuvottelemaan meille halvin mahdollinen privaattipaatti. Ihan hyvin ne neuvotteli: päädyimme paattiin, joka maksoi kahdelta päivältä kuskin kera 900leitä eli karkeasti arvioituna vajaa 250€ (meitä oli 9, joten 100leitä per pää, 25€).
Ensimmäisen jokipäivän saldoa, olkaa hyvät. Joskin ehkä pienenä pettymyksenä on todettava, että me nähtiin enemmän lehmiä ja vuohia kuin lintuja.
Illalla saavuimme Sulinaan ja menimme paatin omistajan suosittelemaan majapaikkaan. Majapaikka oli erään vanhan naisen koti: meille tarjottiin kolmea huonetta ja yhtä vessaa. Mehän otimme ne. Emme kuitenkaan kaikki yhdeksän henkeä mahtuneet noihin huoneisiin, joten ruotsalainen ja qatarilainen sijoitettiin naapuri-Paulan hoiviin :) No olihan se ehkä -2 tähden hotelli, mutta omistajat mukavia, eikä hintakaan päätä huimannut :)
Sulina oli muutoinkin hyvin hyvin pieni paikka. Menimme katsomaan auringonlaskun meren rantaan ja ihan kamala koiralauma seurasi meitä - tai henkilökohtaisesti minua. Ihan oikeasti. Kaippa ne aistii että olenn ihan kauhuta kankeana, sillä ne tuli koko ajan muhun kiinni - ihan sama minne käveltiin.
Auringonlaskun jälkeen illalliselle ja majapaikkaan lepäilemään. Aamulla oli aikainen herätys - mun kello soi jo 5:30. Paatin piti lähteä takaisin päin kohti Tulceaa (tosin eri reittiä) jo kello 7:00, koska nyt oli edessä pidempi jokireitti. Emme pystyneet kuitenkaan lähtemään kunnolla rannasta pariin tuntiin, joki oli ihan sumussa ja oli odotettava että aurinko nousi kunnolla.
Paluumatka sujui mukavasti kannella aurinkoa ottaessa. Nähtiin ehkä hieman enemmän lintujakin, tosin niukanlaisesti. Meinattiin myöhästyä viimeisestä Bukarestiin menevästä bussista ja ajettiin vähän niin kuin karille. Sunnuntaina kyseenalaistettiin italialaistn suunnittelema, hyvinkin spontaani retkemme. Mutta sunnuntai, kuten koko retki, oli aivan ihana ihanien ihmisten seurassa. Mikä sen parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti